Aaro teki paluun kisakentille 27.7 Kellahden match showssa ja tuloksena oli loistavaa esiintymistä, hyvin käsiteltävä koira (paitsi ihan lopussa kun päästiin nartun perään juoksemaan) ja punainen nauha. Tästä riemastuneena ilmoitin Aaron Tampereen ryhmänäyttelyyn 5.9, ja tarkoituksena olisi mennä vielä Hämeenlinnaan 10.10 erään tuttavan kyydillä. Myös Seinäjoelle suunnittelin lähtöä, mutta se peruuntunee ikävien uutisten vuoksi…
Miten se onkaan niin, että kun on ajatellut kaiken olevan viimeinkin hyvin, niin jonkun asian on pakko mennä rytinällä ja kunnolla pieleen? Aaron jalkojen suhteen elämä on mennyt erinomaisen hyvin; hieronta ja Cartivet ovat auttaneet ja koko kesän poika on ollut kuin toinen koira. Nyt sitten huomasin tavanomaista iltahierontaa suorittaessani patin oikealla puolella kaulaa. Koska se ilmaantui pari viikkoa rabiesrokotuksen jälkeen, pelkäsin heti sarkoomaa. Lääkärissä tänään Aaron diagnoosi oli kurja; kyseessä on ihokasvain, hieman lihakseen kiinnittynyt sellainen, ja poisto on edessä. Toivon totitesti, ettei kyse ole sarkoomasta, vaan aivan tavallisesta, pienestä ihokasvaimesta.
Aarolle ei olisi suonut lisää leikkauksia… se on saanut kestää paljon kipua ja toipumista 3 vuoden elämänsä aikana ja on aina jaksanut olla ystävällinen. Niin se taitaa mennä, että maailma on kaikista kuljin paikka niille harvoille, joilla on aivan aidosti ja puhtaasti hyvä sydän.
Toivottavasti kasvain ei kasva yhtään tuosta enempää ja se saadaan leikkauksessa poistettua kokonaan.
Aaronen taannoisen trimmauksen jälkeen tutussa kesälookissa.
Aaronen lenkin jälkeen. Toinen etujalka unohtui polun varteen.